26 Mar 2017

27 Oct 2016

Duunit hoidettu

Olipas huhhuh! Syyslomaviikon aikainen laiskottelu kostautui kovana kiireenä ja stressinä viime päivät. Myönnän, olin männäviikolla myös hieman masentunut. Möllötin illat itkuisena kotona enkä saanut tehtyä mitään järkevää. Mutta tällä viikolla oli ihan pakko napata niskasta kiinni ja ryhtyä töihin, deadline sykki takaraivossa sen verta kovaa. Tuli sellainen Ai kän duu it -olo, ja kuinkas kävikään; sain urakan valmiiksi! Siis runokirjan taiton ja kuvituksen. 

Nyt on, sanoisinko, letun hyvä fiiwis.


Meno-paluu Mustaan mieleen -teos on Raino Harisen kolmessa osassa kirjoittama runokokonaisuus ja julkkarit meillä on joulukuussa. Sinne pitäisi kehitellä ohjelmaa, saap nähdä esiinnynkö itse vai ulkoistanko homman jollekin muulle, muusikkoja kaveripiirissä on niin paljon.

Tässä on mun tietsikka ja työpiste.
Mulla on tosiaan työpaikalla tonttujentekotila mutta ajattelin irtisanoa sen ja siirtyä tekemään patsaita uuteen kotiin. Siellä kun sattuu olemaan iso huone ylimääräisenä. Jatkan toki sisäsiistiä tietsikka- ja piirustustyötä edelleen Woutilassa, vuokra ei oo paha ja työkaverit on edelleen muiskeita. On ihan huippua kun voi mennä töihin, tehdä töitä (ei voi katella netfliksii kun muut tekee töitä ja ois noloo laiskotella) ja lähteä töistä jättäen hommat sinne odottamaan seuraavaan päivään. Ei mulla kotona onnistus näin tehokas työskentely.

Jossain välissä pitää tietty ottaa selfieitä:
Oranssi lempihattu on Irlannista. Siinä on joku likaläntti ja sain halvennuksella siksi koska.
Viime lauantain teatterienskari oli huippu (Joensuun kaupunginteatterin Koukussa-farssi)
Nauroin kyyneleet silmissä, huhhuh kun hyvät näyttelijät on hyviä.

myh ennen showta
Eilen oli tarkoitus viettää ystävän kanssa pakkailuiltaa punaviinin ja pitsan säestyksellä.
Mutta sainpas kotiin tultuani viestin että treenit ois Just kohta. Kaveri messiin ja treenikselle siis, huomenna alkaisi äänitykset. Jännättää!

VanhaTyttö-seleffie
Tänään vietän itseni hemmottelu- sekä kotini siivous-illan. Joskin seiskalta olisi taas harjoitukset mutta ne meneepi toisella kädellä.

Muisk!

21 Oct 2016

Syyslomaviikon menot

Käytiin eilen Kuopijon Ikeassa ja Siilinjärvellä kylpylässä lapsien kanssa, vähän nollausta kuvitusurakkaan.
Minä tyttö haaveilin sellaisesta että lötköilisin vain poreammeessa kuin leidi. Meikkasin aamulla ja laitoin tukkapidennykset nuppiin, enhän minä toki kastelisi päätäni. Kuinkas kävi, ensinnäkin unohdin kokonaan että sääntöihin jo kuuluu pestä hiukset ennen altaisiin menoa. Ja sitten vielä erehdyin vesiliukumäkeen jonka jälkeen olinkin uitettuna pandakarhuna kaksi tuntia mitkä siellä vietettiin. Ensikerralla fiksummin.

Ikeassa vietetyn puolitoistatuntisen aikana meinasin pökrätä nestehukkaan, olin aamulla syönyt sellaista nestettä keräävää matskua enkä hömelö ottanut vesipulloa mukaan. Hamstrasin mukaani muuttolaatikoita kokonaisen armeijan, MAINOS ALKAA Koska Ikean pahvilaatikot on ihan huippuja, kestää vaikka minkä painon ja helppo kantaa sekä kasata MAINOS PÄÄTTYY.
(Voisiko herrat siellä Ruotsin päässä nyt vaikka sponssata mun seuraavan muuton kunhan sellainen tulee?)

Sitten pääsin vielä lempikauppaani Tigeriin, pitkästä aikaa kun tässä mönttikylässä ei semmoista ole.
Hamusin kaupan tyhjäksi, alla paras ja turhin löytöni:


Tai eikä ees oo turha! Kun kysyn aamulla tuleeko hyvä päivä, tai lähdenkö lenkille, tai hyppäänkö kaivoon, se nyökkää että joo joo joo aina vaan :D

Hutulle toin tuliaisiksi lelun mutta ei ymmärtänyt hyvän päälle. Eli poseerannut kameralle lelu suussa.


Kyllä, se oli eka hutun suussa ja kuvassa minulla nielussa, en pelkää koirapöpöjä.

Tänään on vuorossa Nuorten yrittäjien viskitasting nam slurps. 
Huomenna pitäis kammeta viskisieppoinen olemukseni eräisiin 60-vee juhliin, ja illalla armaan kanssa kaupunginteatterin ensi-iltaan. Sunnuntaina jatkus työt, kiirus on hirmuinen.
Onneksi osaan ottaa lunkisti eli olla laiskimus aina välillä. Säilyy pää kasassa tän yrittäjyyden aallokossa.

Loppukevennyksenä lehtijuttu minusta jä rakkaasta äidistäni.
Klik isommaksi
Kivaa viikonloppua!


17 Oct 2016


Istun töissä kuvittamassa runokirjaa. Vielä 16 aukeamaa jaiks ja deadline on ensi viikolla.
Mutta hyvinhän tässä ehtii vaikka bloggailla samalla, kun pomo eli minä ei katso.

Lauantaina oli keikkuli, se meni oikein hyvin ainakin siitä päätellen miten paha sunnuntaiolo oli eilen. Minulle tulee aina sellainen keikan jälkeinen masennus. Jotenkin tuntuu siltä että mitä sitä nyt odottaa kun ei ole enää mitä odottaa ja se pistää mielen matalalle. Nyt ei ole keikkoja näköpiirissä kummallakaan bändillä, mutta Vanhiksella me äänitetään levy kuun lopussa. Kaipa sit odottelen sitä nyt.

Pitäisi alkaa pakkailemaan pikkuhiljaa mutta ei huvita, stressaa muuttaa taas vaikkakin kivaahan se on sit kun roinat on paikassa B. Tässä muutossa ajattelin käyttää ulkopuolista, palkattua apua eli kaksi raavasta henkilöä kantaa tavarat koska itse olen läskipylly. 

Eteiseen hommasin tuon räsymaton vähän aikaa sitten. Tuli heti kotoisampi fiilis.
Pallot ostin ClasOhlsonilta.
Sohvan sain armaaltani tuparilahjaksi. Tietsikan olen päällystänyt dc-fixillä ettei naarmuunnu työmatkoilla laukussa.
Hirvensarvet ajattelin maalata värikkäiksi. Jos vaan osaisin päättää värin.
Pienempi heilurinukke löytyi eräistä myyjäisistä, se on kuin karkki!
Rip NetAnttila, tämä kirjahylly on sieltä. Kerttu photobomppailee
Asetelma heh.
Nyt pitää jatkaa piirtelyä (rrrakastan tätä työtä!)
Kestäkää vielä hetki, kohta maanantai on jo ohi!


14 Oct 2016

melkein kotipostaus

Minun piti kuvata kotiani kauniissa valaistuksessa mut imuri sanoi; ehei, mää meen rikki ny!
Noh, kävin Gigantista uuden mokoman ja kohtapuoliin nähdään kykeneekö uusi hooveri parempaan. 
Jos kodin kauneutta mitattaisiin karvan määrällä olisin minun lukaalini ehdoton perintörinsessa.

Asun siis suuren omakotitalon yläkerrassa, jossa on tilaa noin 40m2: Tupakeittiö, olohuone, makuualkovi ja hyvin pieni epäkäyttis kylppäri sekä varastohuone. Kivat naapurit, leivinuuni, puulattiat ah!

 Vaan arvatkaapa mitä!
Minä muutan taas :D Ensi kuun alussa siirrän ruhoni, elukat ja kamat 60-neliöiseen huvikumpuun. Uudessa asunnossa kaikki on vähän niin ja näin, mutta persoonallisuutta ei puutu. Siellä on iso eteinen, keittiö, olohuone, iso alkovi ja erillinen huone jonne saan vaikka tonttupajan pystyyn.
Johan tässä tuli puolivuotta melkein täyteen. En pysy enää kärryillä monesti olen muuttanut, mutta lupaan itselleni ja teille että tämä on Viimeinen kerta Piitkään aikaan.

Sain napsaistua karvaisesta luukustani (kuulostaapa tuhmalta hih) pari panoramakuvaa, tässäpä niitä:

Ruokapöytä isovanhempien (RIP) jäämistöstä.
Keittiö siintää siellä
Olkkari
Olkkari toisesta suunnasta
Tässä näkymä ulko-ovelta
Minä kuvailen kotiani tarkemmin viikonloppuna, kunhan saan siivoiltua.
Hyvvää perstaita söpötit <3